Eilen kerroin Suvista ja Jeminasta minun kaveri postauksessa ,mutta tänään Jemina kertoo vähän minusta millainen olen.
Eli Roosa eilen kerto miten tavattiin, ja mun eka mielipide oli siitä etten haluu tutustua koskaan toho tyyppiin, mut roosa sai mut ylipuhuttua ja menin niille jo ekana päivänä. No samantien Roosasta alko tulee mulle koko ajan läheisempi kaveri, ja loppujen lopuks siitä tulikin mun paras kaveri.
Roosa on tosi energinen ja erittäin lapsellinen, senkaa me keksitää kaikki ''hyvät ideat'' mut aina lopuks ne jutut on on osoittautunu huonoiksi. Roosa on aina se joka nauraa jos ollaan jossaki noloissa paikoissa missä justiinsa pitäs olla hiljaa. sit se on tosi taitava ratsastaa, ja meijän muisot tallillaki on nii parhaat ! mut Jos sitä pyytää olla hiljaa, se nauraa entistä kovempaa, jos taas pyytää nauraa nii se on ihan hiljaa.Se laulaa joka paikassa, ihan sama missä ollaan mut se laulaa. Välillä oon miettiny et onko tolla yhellä adhd,sillä se oikiasti hyppii,laulaa ja juoksee samaan aikaa.
Roosankaa mulla on parhaimmat muistot, vaikka ne on aina nii noloja. Kun roosa suuttuu, nii se on mykkä, ja vähän aikaa ku se on saanu olla mykkä nii se alkaa raivoomaan.
Mut roosa on luotettava, kaunis, ja senkaa on aina nii parhaat jutut ! niiku täydellinen ystävä, vaikka välillä vähä possu ja muutenki päästään vialla !
